Valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä kaikissa käsiteltäväkseen määrätyissä, valtakunnansyyttäjän toimistossa hoidettavaksi otetuissa syyteasioissa ja esittelijänä valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaan kuuluvissa syyte- ja hallintoasioissa. Tämän lisäksi valtionsyyttäjä avustaa Syyttäjälaitosta johtavaa valtakunnansyyttäjää lainkäyttöasioissa, sekä syyttäjäntoiminnan ohjauksessa ja valvonnassa, kehittämisessä, seurannassa ja muissa valtakunnansyyttäjälle kuuluvissa hallinnollisissa asioissa. Valtionsyyttäjä toimii käsittelijänä hoidettavakseen määrätyissä Syyttäjälaitoksen hallinnollisissa tehtävissä ja valtakunnansyyttäjälle Syyttäjälaitoksen virastopäällikkönä kuuluvan ratkaisuvallan käyttäjänä ratkaistavakseen delegoiduissa hallinnollisissa asioissa. Lisäksi valtionsyyttäjän tehtävien hoitamiseen liittyy yleinen velvollisuus havainnoida ja selvittää oma-aloitteisesti seikkoja, jotka vaativat valtakunnansyyttäjän huomiota laitoksen johtamisessa.

Valtionsyyttäjän syyttäjäntehtävistä ja muista tehtävistä säädetään Syyttäjälaitoksesta annetussa laissa (32/2019) ja Syyttäjälaitoksesta annetussa valtionneuvoston asetuksessa (798/2019).

Valtakunnansyyttäjän toimistossa on haettavana valtionsyyttäjän S18 virka.

Virka on Syyttäjälaitoksen yhteinen ja se on sijoitettu valtakunnansyyttäjän toimiston syyttäjäntoiminnan osastolle, joko lainkäyttö- tai ohjausyksikköön, joissa käsitellään syyttäjäntoimintaan, rikosvastuun toteuttamiseen ja valtakunnansyyttäjän ylimmän syyttäjän tehtäviin liittyviä asioita, kuten valtakunnansyyttäjälle lain mukaan kuuluvia syyteasioita ja muutoksenhakua korkeimmassa oikeudessa, muutosharkinta- ja hallintokanteluita, osaston syyttäjien käsiteltäväksi määrättyjä syyteasioita, rikosvastuun toteuttamista koskevan syyttäjien koulutuksen suunnittelua ja osallistumista koulutuksen toteuttamiseen, syyttäjäalueiden syyttäjäntoiminnan laillisuuden, yhdenmukaisuuden ja tuloksellisuuden seurantaa ja valvontaa sekä valtakunnallisen tilannekuvan ylläpitämistä, syyttäjien kansainvälisten instrumenttien käyttöä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä sidosryhmätoimintaa, syyttäjien erikoistumisjärjestelmän, rikosasioiden nopean käsittelyn, sakkomenettelyn ja syyttäjien yleisvarallaolon ohjaamista, syyttäjänmääräyksiä ja syyttäjäalueiden rajat ylittäviä syyttäjäjärjestelyjä sekä valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikön laillisuusvalvontaa.

Syyttäjien kelpoisuusvaatimuksista säädetään Syyttäjälaitoksesta annetussa laissa (32/2019) ja Syyttäjälaitoksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (798/2019).

Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Lisäksi edellytetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaista suomen ja ruotsin kielen taitoa.

Kielitaito tulee osoittaa ensisijaisesti asetuksessa 481/2003 mainitulla tavalla (esim. valtionhallinnon kielitutkinnot, kielitaidon osoittaminen yleisillä kielitutkinnoilla tai kielitaidon osoittaminen opintojen yhteydessä).

Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää monipuolista kokemusta ja vahvaa, ajan tasalla olevaa osaamista rikos- ja rikosprosessioikeudessa sekä vaativissa syyttäjän tehtävissä tai niitä vastaavissa lainkäyttötehtävissä. Odotamme syyttäjäntoiminnan valtakunnallisessa ohjauksessa ja valvonnassa hankittua kokemusta, valmiutta Syyttäjälaitoksen toiminnan kehittämineen, erinomaista suullista ja kirjallista erityistaitoa, sähköisten työtapojen hyvää hallintaa, aktiivisuutta ja käytännössä osoitettua rakentavaa yhteistyötaitoa.

Eduksi hakijalle luetaan perehtyneisyys erityisosaamista vaativiin syyttäjäntehtäviin talous-, virka-, ympäristö-, poliisi-, seksuaali-, ihmiskauppa- tai työrikosasioissa, osaaminen ja kokemus syyttäjälaitoksen kansainvälisestä yhteistyöstä ja rikoslain 1 luvun sekä kansainvälisten oikeusapuinstrumenttien soveltamisesta.

Eduksi luetaan myös osaamisen kehittämisessä tarvittavat taidot ja kouluttajakokemus, kokemus lainsäädäntötyöhön osallistumisesta sekä ohjeiden ja lausuntojen laatimisesta, valtionsyyttäjälle kuuluvien tehtävien suorittamista tukeva esimies- tai johtamiskokemus, työyhteisön hyvinvointia tukevat taidot sekä kyky hoitaa työtehtäviä ruotsin ja englannin kielellä.

Käytössämme on työnantajan tukema liikunta-, kulttuuri-, hieronta- ja lounasetu sekä kattavat työterveyshuollon palvelut.

Virkaan tai tehtävään valittavasta henkilöstä voidaan tehdä hakijan suostumuksella perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys (turvallisuusselvityslaki 726/2014). Menettelystä ja selvityksen kohteen oikeuksista löytyy tarkempia tietoja osoitteessa www.supo.fi.

Ari-Pekka Koivisto, valtakunnansyyttäjä, 029 56 20800, ari-pekka.koivisto@oikeus.fi

Leena Metsäpelto, valtionsyyttäjä, osaston päällikkö, 050 367 3418, leena.metsapelto@oikeus.fi

Valtakunnansyyttäjän toimisto kirjaamo

Lintulahdenkuja 4
00530 Helsinki

Syyttäjälaitos on osaava, kehittyvä ja vaikuttava oikeudenmukaisen rikosvastuun toteuttaja.

Valtaosa Syyttäjälaitoksen työntekijöistä on syyttäjiä. Heidän lisäkseen laitoksessa työskentelee syyttäjänsihteereitä, asiantuntijoita ja muuta toimistohenkilökuntaa. Laitoksessa on yli 600 työntekijää ja 30 toimipaikkaa eri puolilla Suomea.

Syyttäjälaitosta johtaa valtakunnansyyttäjä, mutta syyttäjät tekevät syyteharkintapäätöksensä aina täysin itsenäisesti.

Syyttäjällä on rikosasiaa käsittelevistä viranomaisista laajin rooli, alkaen esitutkinnasta aina tuomioistuinkäsittelyyn asti. Syyttäjä päättää esitutkintamateriaalin perusteella, nostetaanko asiassa syyte. Jos syyttäjä päättää nostaa syytteen, hän ajaa syytettä oikeudessa.

Syyttäjän työ on monipuolista, itsenäistä ja vaativaa rikosasioiden hoitamista. Lisäksi syyttäjän ammatissa vaaditaan vuorovaikutustaitoja ja rohkeutta tehdä päätöksiä. Syyttäjät ovat koulutukseltaan oikeustieteen maistereita.

Syyttäjänsihteeri tukee syyttäjiä rikosasian käsittelyssä. Moni syyttäjänsihteeri on koulutukseltaan merkonomi tai oikeustradenomi. Syyttäjänsihteerinä voi työskennellä myös muulla koulutustaustalla, jos työhön on muuten edellytyksiä.

Syyttäjälaitoksessa panostetaan henkilöstön koulutukseen ja työn kehittämiseen. Työntekijöihin luotetaan ja etätöitä saa tehdä hyvin joustavasti. Monet kehuvat, että Syyttäjälaitoksessa on kannustava ja välitön työilmapiiri, ja kollegoilta saa aina tukea. Syyttäjälaitoksessa on hyvä tehdä tärkeää työtä.

Laitoksen arvot ovat oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja työhyvinvointi.

Työyhteisössämme arvostetaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja toivomme hakijoiksi eri sukupuolia olevia, eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia henkilöitä.

• Lisätietoja: Todistukset ja muut asiakirjat pyydetään esittämään vasta haastattelussa.  
  
  Valtiolle.fi -työnhakupalvelun sähköiselle hakemuslomakkeelle on tässä rekrytoinnissa laadittu hakijan vastattavaksi kysymyksiä, jotka koskevat haettavana olevaa tehtävää.
• Tehtävän taso: Asiantuntijataso
• Etätyö: Mahdollisuus työskennellä etänä
• Virka perustettu: Virka on viraston yhteinen.
• Työaikamuoto: Muu
• Työaikamuodon selite: Syyttäjän työhön ei sovelleta työaikaa.
• Koeaika: Virkaan voidaan asettaa enintään 6 kk koeaika.
• Palkkatiedot: S18