Käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja hallinto-oikeudessa on tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareja, jotka osallistuvat lainkäyttöasioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen noudattaen tuomioistuinharjoittelusta annettua lakia (674/2016). Tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan lainkäyttötehtäviin perehdyttävää käräjänotaarien harjoittelujärjestelmää. Harjoittelu koostuu työharjoittelusta, koulutuksesta ja seurannasta. Tuomioistuinharjoitteluun kuuluu kaksi kuuden kuukauden pituista harjoittelujaksoa. Harjoittelu voi tapahtua joko kokonaan käräjäoikeudessa tai osittain hovi- tai hallinto-oikeudessa, jolloin ensimmäisen käräjäoikeudessa suoritettavan kuuden kuukauden jakson jälkeen toinen jakso suoritetaan hovi- tai hallinto-oikeudessa (ns. yhdistelmäpaikat).

Ahvenanmaan (2), Etelä-Karjalan (3), Etelä-Pohjanmaan (5), Etelä-Savon (3), Helsingin (30), Itä-Uudenmaan (18), Kainuun (2), Kanta-Hämeen (5), Keski-Suomen (7), Kymenlaakson (9), Lapin (7), Länsi-Uudenmaan (12), Oulun (13), Pirkanmaan (12), Pohjanmaan (5), Pohjois-Karjalan (3), Pohjois-Savon (8), Päijät-Hämeen (5), Satakunnan (5) ja Varsinais-Suomen (15) käräjäoikeuksissa on tänä vuonna yhteensä 169 harjoittelupaikkaa, jotka on kohdennettu käräjäoikeuksiin edellä suluissa ilmoitetulla tavalla. Näistä ns. yhdistelmäpaikkoja on vuonna 2026 yhteensä 25 kappaletta Etelä-Pohjanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjois-Savon, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa. Puheena olevien harjoittelupaikkojen määrä ja sijoitus vuonna 2027 tarkentuu myöhemmin.

Harjoittelupaikkojen määrä vuonna 2027 on alustavasti 170 ja tarkentuu valintamenettelyn kuluessa.

Hakijoiden keskuudesta voidaan valita tuomioistuinharjoittelijoita myös sellaisiin vuoden 2027 aikana alkaviin käräjänotaarin virkasuhteisiin, jotka tulevat täytettäviksi harjoittelun keskeytysten, peruutusten tai muiden syiden vuoksi.

Käräjänotaariksi voidaan nimittää oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut, jolla on lainkäyttötehtävissä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet sekä soveltuvuus oikeudelliseen ratkaisutoimintaan. Arvioitaessa soveltuvuutta oikeudelliseen ratkaisutoimintaan otetaan huomioon hakijan opintomenestys, opintojen perusteella tai muutoin osoitettu oikeudellinen osaaminen sekä työkokemus. Hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia voidaan arvioida haastattelemalla.

Käräjänotaarin kielitaitoa koskeviin vaatimuksiin sovelletaan, mitä tuomioistuinlaissa (673/2016) säädetään tuomarin kelpoisuusvaatimuksista. Tuomariksi nimitettävällä on oltava tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito ja kaksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Helsingin, Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet ovat kaksikielisiä ja muut käräjäoikeudet yksikielisiä. Itä-Suomen ja Rovaniemen hovioikeudet sekä Hämeenlinnan ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudet ovat yksikielisiä. Muut hovioikeudet ja hallinto-oikeudet ovat kaksikielisiä.

Kaksikielisissä käräjäoikeuksissa voi kielellisten oikeuksien turvaamiseksi olla käräjänotaarin virkoja, joihin nimitettävillä on oltava tuomioistuimen tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Näitä erityistä kielitaitoa edellyttäviä virkoja (ns. kielivirkoja) on vuonna 2026 Pohjanmaan käräjäoikeudessa kolme, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa kaksi sekä Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa kussakin yksi.

Ahvenanmaan käräjäoikeuden käräjänotaarin kielitaitoa koskeviin vaatimuksiin sovelletaan, mitä tuomioistuinlain 10 luvun 9 §:n 2 momentissa ja Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 42 §:n nojalla Ahvenanmaan maakunnassa valtion palveluksessa olevilta vaadittavasta kielitaidosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1218/2007) 5 §:ssä säädetään. Ahvenanmaan käräjäoikeuden käräjänotaarilla on oltava ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito.

Kielitaitoon liittyvien vaatimusten täyttyminen osoitetaan valtionhallinnon kielitutkinnolla, yleisellä kielitutkinnolla tai opintojen yhteydessä suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaisesti.

Käräjänotaarien valinnassa noudatetaan pisteytysjärjestelmää ja valintakriteerejä, jotka löytyvät tuomarinkoulutuslautakunnan verkkosivuilta. Tehtävässä tarvitaan kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työskentelyyn, päätöksentekokykyä, paineensietokykyä, joustavuutta ja priorisointikykyä, yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja, asiakaspalvelukykyä, kielitaitoa, vastuutuntoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta.

Oikeustieteen maisterin tutkinto tulee olla suoritettu hakuajan päättymiseen mennessä. Hakemukseen tarvittavat liitteet on mainittu kohdassa "Tehtävän muut tiedot".

Tarjoamme mahdollisuuden päästä tutustumaan tuomioistuintyöhön ja saada arvokasta kokemusta lainkäyttötehtävistä.

Virkaan tai tehtävään valittavasta henkilöstä voidaan tehdä hakijan suostumuksella henkilöturvallisuusselvitys (turvallisuusselvityslaki 726/2014). Menettelystä ja selvityksen kohteen oikeuksista löytyy tarkempia tietoja osoitteessa www.supo.fi.

Lisätietoja antavat:

Tuomarinkoulutuslautakunnan asiantuntija Iida Saarenmaa, tavoitettavissa 16.-18.6.
p. 02956 50508
tuomarinkoulutuslautakunta@oikeus.fi

Tuomarinkoulutuslautakunnan assistentti Satu Sälpäkivi, tavoitettavissa 22.6.-7.7.
p. 02956 50507
tuomarinkoulutuslautakunta@oikeus.fi

Tuomarinkoulutuslautakunta kirjaamo

PL 150
00085 Tuomioistuinvirasto

Käräjäoikeus käsittelee riita-, rikos- ja hakemusasiat ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin säädetä, ja muut sille laissa säädetyt asiat. Käräjäoikeus käsittelee ja ratkaisee asiat istunnossa ja kansliassa. Käräjäoikeuden puheenjohtajana toimii laamanni, käräjätuomari tai käräjänotaari.

Hovioikeuksien päätehtävänä on toimia muutoksenhakutuomioistuimina eli ratkaista käräjäoikeuksien tuomioista ja päätöksistä tehdyt valitukset. Hallinto-oikeudet käsittelevät viranomaisten päätöksistä tehdyt valitukset ja hallintoriita-asiat.

• Lisätietoja: Hakemukseen on liitettävä todistukset oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnoista sekä tutkintotodistusten liitteenä olevat opintosuoritusotteet. Lisäksi hakemukseen on liitettävä mahdollinen todistus oikeustieteen lisensiaatin tai tohtorin tutkinnosta, ulkomailla suoritetun tutkinnon rinnastamispäätös ja suomen tai ruotsin kielen taitoa osoittava todistus sekä työtodistukset oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeisistä juristitehtävistä viimeisen kymmenen vuoden ajalta ennen hakuajan päättymistä tai nimikirjanote. Virkamiehen on esitettävä nimikirjanote, joka on annettu enintään kolme kuukautta ennen hakemuksen jättämistä (valtion virkamiesasetus 971/1994 8 § 2 mom).
  
  Hakemuksessa tulee ilmoittaa, mitä harjoittelupaikkoja haet. Haettavat harjoittelupaikat on ilmoitettava etusijajärjestyksessä. Ota huomioon, että tuomioistuin voi toimia useilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Lapin käräjäoikeus toimii tällä hetkellä Rovaniemen lisäksi Kemissä. Tuomioistuin päättää, mihin käräjänotaari sijoitetaan, jos tuomioistuimella on useampia toimipaikkoja. Hakemuksessa tulee myös ilmoittaa sinulle sopiva harjoittelun aloitusajankohta. Harjoittelu alkaa joko tammi-maaliskuussa, huhti-kesäkuussa, heinä-syyskuussa tai loka-joulukuussa.
  
  Jos et jätä hakemustasi Valtiolle.fi-palvelun kautta, liitä hakemukseesi myös vastaukset sähköiseltä hakulomakkeelta löytyviin lisäkysymyksiin.
  
  Hakemukset osoitetaan tuomarinkoulutuslautakunnalle. Tuomarinkoulutuslautakunta huolehtii harjoittelupaikkojen keskitetyn hakumenettelyn järjestämisestä sekä käräjänotaarien valinnasta ja nimittämisestä. Tuomioistuinvirasto huolehtii hakijoiden ansioita koskevan yhteenvedon laatimisesta. Tuomioistuimet suorittavat mahdolliset haastattelut.
  
  Lue tarkemmat ohjeet tuomarinkoulutuslautakunnan verkkosivuilta www.tuomarinkoulutuslautakunta.fi.
• Tehtävän taso: Asiantuntijataso
• Etätyö: Ei mahdollisuutta työskennellä etänä
• Etätyön kuvaus: Etätyömahdollisuudesta voidaan sopia tuomioistuimen johdon kanssa.
• Virka perustettu: Virka on viraston yhteinen.
• Määräaikaisuuden peruste: Työn luonne
• Määräaikaisuuden lisätietoja: Tuomioistuinharjoitteluun kuuluu kaksi kuuden kuukauden pituista harjoittelujaksoa. Harjoittelu kestää 12 kuukautta.
• Työaikamuoto: Muu
• Työaikamuodon selite: Käräjänotaarin tehtäviin ei sovelleta työaikalakia.
• Koeaika: Tehtävässä voidaan noudattaa koeaikaa, joka on enintään puolet määräaikaisen virkasuhteen kestosta
• Palkkatiedot: Käräjänotaarien palkka määräytyy palkkaluokan T5 mukaan mahdollisine lisineen.