Kulttuuriperintö on yhteistä omaisuuttamme ja tärkeä osa ihmisten hyvää arkea. Museovirasto on aineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntija, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. Se kartuttaa, hoitaa ja esittelee kulttuurihistoriallista kansallisomaisuutta, tallentaa, tuottaa ja välittää tietoa.

Museovirasto tarjoaa monipuolisia ja jatkuvasti kehittyviä palveluita kaikille kansalaisille. Se toimii itsenäisesti sekä laajoissa verkostoissa kulttuuriperinnön monimuotoisen säilymisen ja saavutettavuuden edistämiseksi sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisäämiseksi.

Kulttuuriympäristöpalvelut-osasto vastaa arkeologisen kulttuuriperinnön, rakennusperinnön ja kulttuurimaiseman vaalimisen viranomais-, asiantuntija- ja kehittämistehtävistä. Arkisto- ja tietopalvelut -osasto vastaa Museoviraston kirjaamo-, arkisto-, kuva- ja kirjastopalveluista, arkeologisiin kokoelmiin liittyvistä palveluista sekä viraston tiedonhallinnasta. Museoalan kehittämisen yksikkö jakaa alan valtionavustuksia sekä vastaa Suomen museoalan yleisestä kehittämisestä ja tilastoinnista, museolain ja -asetuksen mukaisesta alan seuraamisesta ja arvioinnista sekä museoiden alueellisen tai erikoisalan toiminnan sopimusohjauksesta.

Museovirastoon kuuluu myös Suomen kansallismuseo. Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian keskusmuseo. Se vastaa Suomen laajimmista ja vanhimmista kulttuurihistoriallisista kokoelmista sekä tallentaa myös nykyajan ilmiöitä ja kulttuuria. Suomen kansallismuseo toimii laajoissa yhteistyöverkostoissa, myös kansainvälisesti. Samalla se vastaa kymmenen museon ohjelmistosta ja toiminnasta. Näitä ovat Kansallismuseo, Hvitträsk, Hämeen linna, Langinkoski, Louhisaari, Olavinlinna, Seurasaaren ulkomuseo, Suomen merimuseo, Tamminiemi ja Vankila.

Vuoden 2026 alusta alkaen Museovirastoon kuuluu myös Suomenlinnan hoitokunta. Hoitokunta-osaston tehtävänä on restauroida, ylläpitää, esitellä ja hallinnoida Suomenlinnaa, kansainvälisesti arvostettua autenttista merilinnoitusta. Se on yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta ja maamme suosituimpia kävijäkohteita. Linnoitus on myös elävä kaupunginosa ja 800 helsinkiläisen koti.

Museoviraston kokonaisuudessa työskentelee vakituisesti noin 300 aineellisen kulttuuriperinnön, kulttuuriympäristön sekä museo-, arkisto- ja kirjastoalan ammattilaista. Tukipalveluista huolehtivat talouden, henkilöstöhallinnon, lakiasioiden, tiedonhallinnan sekä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaiset. Vuosittain palkataan myös määräaikaista kausihenkilökuntaa kesäkaudella avoinna oleviin museokohteisiin sekä määräaikaisiin tutkimus- ja inventointiprojekteihin.

Museovirasto kehittää aktiivisesti toimintaansa myös panostamalla henkilökunnan osaamiseen ja hyvinvointiin. Työhyvinvoinnista huolehditaan mm. työsuojelutoiminnan, työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työterveyshuollon avulla virkistystoimintaa unohtamatta. Virastossa on käytössä joustavat työaikaliukumat sekä saldovapaa- ja työaikapankkijärjestelmä.

Museovirastossa erilaisuus on työyhteisön voimavara. Sitoudumme tarjoamaan eri alojen ammattilaisille työpaikan, joka kunnioittaa jokaisen yksilön arvoja ja oikeuksia. Toivomme hakijoiksi eritaustaisia henkilöitä, kuten eri-ikäisiä, eri sukupuolia ja sukupuoli-identiteettejä edustavia sekä eri kulttuuri- tai vähemmistöryhmiin kuuluvia.