Suomessa on viisi hovioikeutta, joissa työskentelee yhteensä noin 450 henkilöä. Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Tuomareina toimivat presidentin lisäksi hovioikeudenlaamannit ja –neuvokset. Esittelijän tehtäviä hoitavat asessorit ja viskaalit. Kansliahenkilökuntamme työskentelee muun muassa lainkäyttösihteerin, henkilöstö- ja taloushallinnon, viestinnän, tietopalvelun ja virastopalveluiden tehtävissä.

Tuomarin tehtävään hovioikeuteen voit hakea, jos sinulla on oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, olet oikeamielinen Suomen kansalainen, sekä riittävällä tavalla perehtynyt hovioikeuden tehtäväalaan. Sinulla on myös tuomarilta tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.

Myös hovioikeuden esittelijältä edellytetään oikeustieteen muuta ylempää korkeakoulututkintoa kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoa. Lisäksi tarvitaan kokemusta tuomarin tehtävistä. Kansliahenkilökuntamme koulutustaso on pääosin opistotaso tai alempi korkeakoulututkinto.

Hovioikeudessa tehdään merkityksellistä työtä. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluva oikeusturva tarkoittaa oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Suomessa jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Hovioikeuden päätehtävä on toimia muutoksenhakutuomioistuimena eli ratkaista käräjäoikeuksien tuomioista ja päätöksistä tehdyt valitukset. Hovioikeudet myös käsittelevät ensimmäisenä asteena valtio- ja maanpetosasioita sekä eräitä virkasyyteasioita. Hovioikeuden tehtävänä on lisäksi valvoa alueensa käräjäoikeuksien toimintaa. Hovioikeus osallistuu jäsentensä ja hovioikeuspiirinsä käräjäoikeuksien tuomareiden nimittämismenettelyyn antamalla lausuntoja tuomarinvalintalautakunnalle. Hovioikeus myöntää myös tuomioistuinharjoittelun hyväksytysti suorittaneille käräjänotaareille varatuomarin arvonimen.