Suomessa on 20 käräjäoikeutta, joissa työskentelee yhteensä noin 1900 henkilöä. Käräjäoikeudessa päällikkötuomarina on laamanni ja muina tuomareina käräjätuomareita. Lisäksi käräjäoikeuksissa työskentelee kansliahenkilökuntaa ja haastemiehiä sekä tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareita.

Käräjätuomarin tehtävään voit hakea, jos sinulla on oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, olet oikeamielinen Suomen kansalainen sekä riittävällä tavalla perehtynyt käräjäoikeuden tehtäväalaan. Sinulla on myös tuomarilta tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.

Kansliahenkilökunnallamme on yleensä opistotasoinen koulutus tai alempi korkeakoulututkinto. Haastemiestemme koulutustausta on vaihteleva.

Tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan vuoden kestävää lainkäyttötehtäviin perehdyttävää harjoittelua. Harjoittelijan virkanimike on käräjänotaari. Käräjänotaariksi voit hakea, jos olet suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon. Harjoittelijan on annettava tuomarinvakuutus. Tuomioistuinharjoittelun jälkeen käräjänotaarina voit hakea varatuomarin arvonimeä.

Käräjäoikeudessa tehdään merkityksellistä työtä. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluva oikeusturva tarkoittaa oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Suomessa jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Käräjäoikeudet käsittelevät rikos-, riita- ja hakemusasioita. Riita-asioissa kysymys on yksityisten ihmisten tai yritysten erimielisyyksien ratkaisemisesta puolueettomasti tuomioistuimessa. Rikosasiassa ratkaistavana on jokin rangaistava teko, kuten varkaus, rattijuopumus tai pahoinpitely. Hakemusasioita ovat esimerkiksi avioero- ja velkajärjestelyasia.