Erikoissyyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta hänen käsiteltävänään olevassa asiassa tasapuolisesti, joutuisasti sekä taloudellisesti asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla. Erikoissyyttäjällä on itsenäinen ja riippumaton syyteharkintavalta ja hän on toimivaltainen syyttäjäntehtävissä koko maassa.

Erikoissyyttäjä toimii syyttäjänä syyttäjäalueelle saapuneissa rikosasioissa ja muissa erikseen määrätyissä asioissa.

Tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

S17-vaativuustason erikoissyyttäjä hoitaa syyttäjäntehtäviä erikoistumisalueidensa valtakunnallisesti erityisen vaativissa asioissa. Hän antaa asiantuntijatukea muille syyttäjille erikoistumisalueensa kysymyksissä. Lisäksi hänelle kuuluu valtakunnallisia erityisasiantuntija-, kehittämis-, koulutus-, yhdyshenkilö- ja sidosryhmäyhteistyötehtäviä.

Tehtävät edellyttävät erittäin vankkaa ja pitkäaikaista kokemusta vaativien rikosasioiden hoitamisesta tai muuta siihen rinnastuvaa kokemusta ja perehtyneisyyttä erikoistumisalueeseen. Tehtävät painottuvat vaativiin ja erityisen vaativiin rikosasioihin ja edellyttävät kykyä suunnitella ja vetää pitkäkestoisia, laajoja ja monimutkaisia rikosprosesseja.
Lisäksi tehtävästä suoriutuminen edellyttää kykyä tulokselliseen työskentelyyn sekä hyvää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa.

Syyttäjien kelpoisuusvaatimuksista säädetään Syyttäjälaitoksesta annetussa laissa (32/2019) ja Syyttäjälaitoksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (798/2019).

Erikoissyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Lisäksi edellytetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaista suomen ja ruotsin kielen taitoa.

Haettavan viran osalta odotetaan osaamista sellaisten rikosasioiden hoitamisesta, jotka ensisijaisesti loukkaavat ihmisyksilön (luonnollisen henkilön) henkilöllistä oikeussuojaa. Odotamme tämän viran osalta erityisesti osaamista seksuaalirikoksista ja ihmiskaupparikoksista.

Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää monipuolista, vahvaa ja ajantasaista syyttäjäkokemusta vaativimpien asioiden hoitamisesta haetulta erikoistumisalueelta sekä ajantasaista osaamista Suomen rikos- ja prosessioikeuden soveltamisesta käytännössä. Eduksi luetaan syyttäjäntehtävissä suoriutumista tukeva muu kokemus lainkäyttötehtävistä.

Lisäksi odotamme aktiivisuutta, käytännössä osoitettuja hyviä yhteistyötaitoja, valmiuksia kouluttajana toimimiseen sekä Syyttäjälaitoksen toiminnan kehittämiseen osana rikosoikeudenhoidosta huolehtivien viranomaisten ketjua

Käytössämme on työnantajan tukema liikunta-, kulttuuri-, hieronta- ja lounasetu sekä kattavat työterveyshuollon palvelut.

Virkaan tai tehtävään valittavasta henkilöstä voidaan tehdä hakijan suostumuksella perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys (turvallisuusselvityslaki 726/2014). Menettelystä ja selvityksen kohteen oikeuksista löytyy tarkempia tietoja osoitteessa www.supo.fi.

Laura Sairanen, apulaispäällikkö, laura.k.sairanen@oikeus.fi, 0295 622 143

Etelä-Suomen syyttäjäalue kirjaamo

Porkkalankatu 13
00180 Helsinki

Syyttäjälaitos on osaava, kehittyvä ja vaikuttava oikeudenmukaisen rikosvastuun toteuttaja.

Valtaosa Syyttäjälaitoksen työntekijöistä on syyttäjiä. Heidän lisäkseen laitoksessa työskentelee syyttäjänsihteereitä, asiantuntijoita ja muuta toimistohenkilökuntaa. Laitoksessa on yli 600 työntekijää ja 30 toimipaikkaa eri puolilla Suomea.

Syyttäjälaitosta johtaa valtakunnansyyttäjä, mutta syyttäjät tekevät syyteharkintapäätöksensä aina täysin itsenäisesti.

Syyttäjällä on rikosasiaa käsittelevistä viranomaisista laajin rooli, alkaen esitutkinnasta aina tuomioistuinkäsittelyyn asti. Syyttäjä päättää esitutkintamateriaalin perusteella, nostetaanko asiassa syyte. Jos syyttäjä päättää nostaa syytteen, hän ajaa syytettä oikeudessa.

Syyttäjän työ on monipuolista, itsenäistä ja vaativaa rikosasioiden hoitamista. Lisäksi syyttäjän ammatissa vaaditaan vuorovaikutustaitoja ja rohkeutta tehdä päätöksiä. Syyttäjät ovat koulutukseltaan oikeustieteen maistereita.

Syyttäjänsihteeri tukee syyttäjiä rikosasian käsittelyssä. Moni syyttäjänsihteeri on koulutukseltaan merkonomi tai oikeustradenomi. Syyttäjänsihteerinä voi työskennellä myös muulla koulutustaustalla, jos työhön on muuten edellytyksiä.

Syyttäjälaitoksessa panostetaan henkilöstön koulutukseen ja työn kehittämiseen. Työntekijöihin luotetaan ja etätöitä saa tehdä hyvin joustavasti. Monet kehuvat, että Syyttäjälaitoksessa on kannustava ja välitön työilmapiiri, ja kollegoilta saa aina tukea. Syyttäjälaitoksessa on hyvä tehdä tärkeää työtä.

Laitoksen arvot ovat oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja työhyvinvointi.

Työyhteisössämme arvostetaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja toivomme hakijoiksi eri sukupuolia olevia, eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia henkilöitä.

• Lisätietoja: Haastattelut pyritään järjestämään viikolla 19.
  
  Valtiolle.fi -työnhakupalvelun sähköiselle hakemuslomakkeelle on tässä rekrytoinnissa laadittu hakijan vastattavaksi kysymyksiä, jotka koskevat haettavana olevaa tehtävää.
• Tehtävän taso: Asiantuntijataso
• Etätyö: Mahdollisuus työskennellä etänä
• Etätyön kuvaus: Mahdollisuus osittaiseen etätyöhön
• Virka perustettu: Virka on viraston yhteinen.
• Määräaikaisuuden peruste: Sijaisuus
• Työaikamuoto: Muu
• Työaikamuodon selite: Syyttäjän työhön ei sovelleta työaikalakia.
• Koeaika: Virkaan voidaan asettaa enintään 4 kuukauden koeaika.
• Palkkatiedot: S17