Kuluttajariitalautakunta on puolueeton ja riippumaton asiantuntijaelin, joka ratkoo kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä riitoja. Lautakunta on perustettu vuonna 1978, kun kuluttajansuojalaki tuli voimaan. Lautakunta on osa kansalaisen oikeusturvaa. Lautakuntakäsittely on vaihtoehto tuomioistuimelle ja käsittely on ilmaista riidan osapuolille. Lautakuntaan vireille tulevat riidat koskevat kulutustavaroita ja -palveluita laidasta laitaan, kengistä pankkipalveluihin, kodinkoneista kiinteistönvälittäjiin.
Kulutushyödykkeiden lisäksi lautakunta käsittelee asunto- ja kiinteistökaupan riitoja, joissa myös yksityishenkilöt voivat olla osapuolina. Asunnonvuokrausta ja asumisoikeusasuntoja koskevat riidat kuuluvat myös lautakunnan toimivaltaan. Kuluttajariitalautakunnan työ painottuu vahvasti juridiikkaan. Lautakunta soveltaa työssään laajasti kuluttajaoikeuslainsäädäntöä sekä asuntokauppaa, kiinteistöjen kauppaa ja asuinhuoneiston vuokrausta koskevaa lainsäädäntöä. Lautakunnassa on 32 työntekijää, joista seitsemäntoista on esitteleviä lakimiehiä, kymmenen asioiden valmistelijoita, kolme toimistotyöntekijää sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Henkilökunta on jaettu neljään yksikköön: tavararyhmä, autoryhmä, palveluryhmä ja asuntoryhmä. Kuluttajariitalautakunnassa on kuusitoista jaostoa, joille lakimiehet esittelevät riitatapaukset ja jotka tekevät varsinaiset päätökset. Jaostojen jäsenet edustavat tasapuolisesti kuluttajia ja elinkeinonharjoittajia. Asiat jaetaan jaostojen käsiteltäviksi sen mukaan, mikä hyödyke on kysymyksessä. Täysistunnoissa käsitellään tärkeimmät asiat. Lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat ratkaista yksinkertaisessa menettelyssä esittelijän esityksestä asiat, joissa lautakunnan ratkaisukäytäntö on vakiintunutta tai riitakysymys on jo aiemmalla jaoston tai täysistunnon päätöksellä ratkaistu. Esittelijät voivat myös ratkaista joissain tapauksissa selviä ja yksinkertaisia asioista itsenäisesti esittelijänratkaisuna. Lautakunnan päätökset ovat suosituksia eikä niitä voi panna täytäntöön pakkotoimin. Päätöksiä kuitenkin noudatetaan hyvin, noin 80 prosentissa tapauksista.
