Korkein hallinto-oikeus on ylin hallintotuomioistuin ja käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Se antaa myös lausuntoja ja voi tehdä esityksiä lainsäädäntöasioissa.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävät asiat liittyvät olennaisesti ihmisten elämään tai yhteisöjen toimintaan. Käsiteltävien asioiden pääryhmiä ovat valtio-oikeus ja yleishallinto, itsehallinto, ulkomaalaisasiat, rakentaminen, ympäristö, sosiaali- ja terveydenhuolto, taloudellinen toiminta, liikenne ja viestintä sekä verot. Korkein hallinto-oikeus antaa oikeussuojaa sen käsiteltäväksi saatetuissa asioissa, ja sen ennakkopäätökset ohjaavat hallinto- ja oikeuskäytäntöä. Korkein hallinto-oikeus ratkaisee vuosittain noin 4 000 asiaa.
Tyypillisiä toimenkuvia
Korkeimman hallinto-oikeuden vakinainen henkilöstömäärä on noin 100. Lisäksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi olla määräaikaisia työntekijöitä.
Korkeinta hallinto-oikeutta johtaa presidentti. Korkeimman hallinto-oikeuden tuomareina toimivat presidentti ja oikeusneuvokset. Vakinaisia oikeusneuvoksia korkeimmassa hallinto-oikeudessa on 22, joiden lisäksi voi olla määräaikaisia oikeusneuvoksia.
Kansliapäällikkö johtaa korkeimman hallinto-oikeuden kansliaa. Hän huolehtii presidentin lähimpänä apuna siitä, että korkeimman hallinto-oikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on noin 50 juristia esittelijänä (esittelijäneuvokset ja oikeussihteerit). Esittelijä selvittää ennen istuntoa käsiteltävän asian tosiseikat ja oikeudelliset kysymykset, tekee päätösehdotuksen ja osallistuu istunnossa käytävään keskusteluun.
Kansliahenkilöstöä korkeimmassa hallinto-oikeudessa on noin 50. Kansliahenkilöstöstä suurin osa toimii lainkäytön avustavissa tehtävissä notaareina, jaostosihteereinä ja kirjaamossa. Kansliatoimintoja ovat lisäksi muun ohella henkilöstö- ja taloushallinnon, viestinnän, tietopalvelun sekä virastopalvelujen tehtävät. Apulaiskansliapäällikkö toimii kansliahenkilöstön lähimpänä esimiehenä, viestintäpäällikkö vastaa viestinnän kokonaisuudesta ja tietopalvelupäällikkö tietopalvelun toiminnoista.
Työskenteleminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa on itsenäistä ja vastuullista. Korkeimman hallinto-oikeuden työntekijöiltä edellytetään erityistä luotettavuutta, vastuullisuutta ja osaamista.
Henkilöstön koulutustaustoista
Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenten, kansliapäällikön ja esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto.
Apulaiskansliapäällikön, viestintäpäällikön ja tietopalvelupäällikön virkaan edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa sekä kirjaajan, notaarin, informaatikon ja arkistonotaarin virkaan korkeakoulututkintoa. Muilta virkamiehiltä edellytetään tehtävään soveltuvaa koulutusta.
